Ruisleivällä on pitkät perinteet, ja Hietalan tilalla leivottu leipä kunnioittaa näitä perinteitä. Tilan leipä on valmistettu juuresta, kohotettu puutiinussa sekä paistettu arinalla. Juuri on peräisin 1970-luvulta, ja tällä hetkellä kolmella sukupolvella on tuosta juuresta palanen.

Leivän tekeminen aloitetaan tekemällä lämpimästä vedestä ja jauhoista velli, johon sekoitetaan juuri sekä murennettu, vanha leipä. Tämän jälkeen taikina jätetään käymään lämpimään ja vedottomaan paikkaan vuorokaudeksi - Hietalan tilalta paikka löytyy leivinuunin takaa. Tämän vaiheen aikana taikinaan lisätään ruisjauhoja muutaman kerran.

Seuraavana päivänä taikinasta erotetaan pieni määrä uutta juurta seuraavaa leivonta kertaa varten. Tiinuun jääneeseen juureen lisätään suola ja alustetaan ruisjauhoilla sen verran, että taikinasta tulee sopivan kiinteä. Taikinan sopiva kiinteys riippuu leivän tekijästä ja taikina myös vaihtelee, koskaan ei ole samanlaista taikinaa.

Taikinan alustamisen jälkeen pinta tasoitetaan ja siihen painetaan kämmenselällä risti. Sitten taikina jätetään nousemaan lämpimään ja vedottomaan paikkaan liinan alle muutamaksi tunniksi. Ristikuvion hälvettyä taikina on noussut tarpeeksi, jotta leivonta voi alkaa.

Hyvin kohonneen taikinan tunnistaa taikinan kuohkeudesta, pehmeydestä ja "sienimäisyydestä". Leipoiminen aloitetaan nostamalla pieniä määriä taikinaa kerrallaan puisille leivonta-alustoille, joihin on levitetty valmiiksi ruisjauhoa.

Tiiviistä taikinasta pyöräytetään kartiomaisia limppuja. Leivontavaiheessa leivät punnitaan, koska limput ja reikäleivät ovat eri painoisia. Limppujen kohdalla nämä alkukartiot asetellaan alustalle nousemaan, kun taas reikäleipien kohdalla ne painellaan käsin ja rei’itetään sonnin sarvella. Rei’ittämisen lisäksi reikäleivät pistellään ja kuvioidaan ennen uuniin laittamista. Ennen uunia leivät saavat vielä kohota tilan kohotuskaapissa.

Leivinuunissa paistaminen vaatii useamman pesällisen puita. Koko uunin täyttäminen leivillä nimittäin jäähdyttää uunia. Ennen paistamista tulee arinalta muistaa vetää hiilet. Pehmeät ruisleivät ovat ensimmäisinä uunissa ja jälkiuunileivät nimensä mukaisesti viimeisinä. Uunin jäähtyessä leivän paistoaika pitenee ja uuniin ei mahdu koko taikina kerralla.

Joskus uunin lämpötila saatetaan tarkistaa suolalla. Suolan “paukkuminen” kertoo uunin olevan n. 250-300 asteinen ja näin ollen valmis ruisleivän paistoon.

Leipien tullessa uunista niiden pohjat putsataan ja varmistetaan “kopina”, joka kertoo leivän olevan kypsä. Tämän jälkeen leivät jäähtyvät liinan alla ja lopulta päätyvät paperipusissa uuteen kotiin.